Nyt täytyy paljastaa, että eilen illalla tuli pyydettyä huoneeseen soijajogurttia hunajan kera vaikka kyseessä ei ollut mikään "tiukka paikka". Pyysin jogurttini vaikka en ollut yhtään nälissäni. Halusin vain hieman "herkutella" ja lukea kirjaa. Tässä sen huomaa, miten mielitekoja on niin kamalan vaikea vastustaa. Herkutteluhetkeni jälkeen nukahdin ja nukuin loistavasti.
Nukuin yksitoista tuntia putkeen. Olisin varmasti nukkunut pidempäänkin jos en olisi unohtanut illalla laittaa verhoja kiinni. Aurinko alkoi paistaa kasvoilleni, ja heräsin siihen. Uskon, että jogurtti ja hunaja tekevät minulle vain hyvää (uskottelen itselleni niin). Verenpaine oli noussut lähemmäs normaalia lukemaa ja sairaanhoitaja sanoin minun näyttävän tänään oikein elinvoimaiselta, ja siltä minusta tuntuikin.
En ehtinyt aamulenkkiporukan matkaan. Taidan tehdä lenkin vuorille. Kymmeneksi haluan ehtiä jumppaan. Tätä vaativampaa jumppaa vetää noin 60-vuotias rautarouva, jonka kehossa ei ole yhtäkään tippaa ylimääräistä rasvaa ja jokainen lihas on kauniisti treenattu.
Tänään ohjelmassa, hölkkää, jumppaa, pilatesta, kokovartalohieronta, taidepaja, saunomista ja rentoutumista. Sain tänään huoneeseeni henkilökohtaisen kutsun. Huomenna on cocktail-tilaisuus, jonne paastoklinikan omistajat kutsuvat kaikki uudet paastoajat varmaankin ihan vain alkoholittomia mojitoja juomaan ja jutustelemaan. Jännää tavata heidät.
Lounaan jälkeen kävin loistavassa hieronnassa. Jokainen lihas ihan muljahteli kivusta, kun taitava hieroja laittoi paikkoja kuntoon. On tässä tullut treenattuakin, ja voipi olla, että venyttely on jäänyt vähän vähiin. Hoitopakettiin kuuluu noin 200 euron edestä erilaisia hoitoja / viikko. Jos haluaa ottaa ekstrahoitoja, niin ne laskutetaan sitten erikseen. Itselleni riittää oikein hyvin loistava hieronta joka toinen päivä. Tällä rytmillä hoidot menevät yksi yhteen lahjakortin kanssa, eli lisäkustannuksia hoidoista ei tule.
Moni ikäiseni nainen on tullut klinikalle raskaan avioeron jälkeen, laittamaan ajatukset järjestykseen. Klinikalla on terapeutteja joka lähtöön ihan psykiatrista tiibettiläisiä kulhoja soittelevaan terapeuttiin.
Kävin eilen tiibettiläisessä kulhoterapiassa. Meitä oli ryhmässä kahdeksan, kaikki naisia. Laitoimme silmät kiinni, kulhohoitaja kilisteli kulhojaan ja laittoi jokaisen vatsalle yhden kulhon värisemään. Kulhon värinästä terapeutti tulkitsi henkistä vointiamme. Sain kuulla, että energiani ovat hyvät, ja minun tulee vältellä sukulaisia, jotka kuormittavat minua murheillaan. Otan muiden murheet liiaksi sydämeeni. Kulhohoitaja saattoi olla ihan oikeassa.
Taidepajan opettaja oli ihana. Kerroin heti, että en osaa maalata eikä minua edes kiinnosta maalaaminen, mutta voisin yrittää maalaamista, ihan vain haastaakseni itseäni. Opettaja naurahti, ja sanoi, että taidetta tehdään tunteella. Tee ihan juuri niin kuin sinusta tuntuu hyvälle, opasti opettaja. Näin miten yksi oppilas oli maalannut kauniin silkkihuivin. Kerroin, että silkkihuivin maalaaminen kiinnostaisi. Silkkihuivin värjäämiseksi sitä kai kutsutaan.
Värjäsin huivin tyttäreni lempiväreillä ja tein siihen isoja sydämiä. Lapsia, perhettä ja ystäviä on jo iso ikävä. Onneksi klinikalla on rauhallisia nettihuoneita, joista voi soittaa skypepuheluita läheisille. Joka ilta olen skypettänyt lasten kanssa, ja kertonut jokaiselle iltasadun, niin että lapsella on ollut läppäri sylisään sängyssä, ja hän on voinut nähdä äidin ruudulla ja kuunnella hauskaa iltasatua reaaliaikaisesti.
Miestäkin on jo ikävä. On ollut kyllä huippujuttu, että olen ottanut ja saanut ottaa breikin arjesta, ja keskittyä oman itseni eheyttämiseen, kuntoiluun ja puhdistautumiseen.
Laitoin miehelleni kuvaterveiset klinikalta. Kuvaviestin satteeksi kirjoitin seuraavan tekstin: "Kyllä tästä äitihahmosta on kovaa vauhtia kuoriutumassa taas ihan mukiinmenevä nainen, eikö?" ;)
Viikko on nyt paastoa takana. Painoa on tippunut lähes viisi kiloa.Olen urheillut joka päivä monta tuntia. Olen nauttinut omasta ajasta ja levosta. Peilistä katsoo takaisin nykyään jo aivan eri ihminen.
Nyt ymmärrän mitä ihmiset tarkoittivat, kun sanoivat, että paaston aikana on niin energinen ja loistava olo, ettei paastosta halua luopua. Onneksi paastoa on vielä muutama päivä jäljellä, ennen kiinteiden ruokien -totuttelujakson alkua. Uskomatonta, että minä, armoton herkuttelija, nautin nyt paastostani enkä halua lopettaa tätä ikinä!
Nukuin yksitoista tuntia putkeen. Olisin varmasti nukkunut pidempäänkin jos en olisi unohtanut illalla laittaa verhoja kiinni. Aurinko alkoi paistaa kasvoilleni, ja heräsin siihen. Uskon, että jogurtti ja hunaja tekevät minulle vain hyvää (uskottelen itselleni niin). Verenpaine oli noussut lähemmäs normaalia lukemaa ja sairaanhoitaja sanoin minun näyttävän tänään oikein elinvoimaiselta, ja siltä minusta tuntuikin.
En ehtinyt aamulenkkiporukan matkaan. Taidan tehdä lenkin vuorille. Kymmeneksi haluan ehtiä jumppaan. Tätä vaativampaa jumppaa vetää noin 60-vuotias rautarouva, jonka kehossa ei ole yhtäkään tippaa ylimääräistä rasvaa ja jokainen lihas on kauniisti treenattu.
 |
| Ihana jumpparimme |
Lounaan jälkeen kävin loistavassa hieronnassa. Jokainen lihas ihan muljahteli kivusta, kun taitava hieroja laittoi paikkoja kuntoon. On tässä tullut treenattuakin, ja voipi olla, että venyttely on jäänyt vähän vähiin. Hoitopakettiin kuuluu noin 200 euron edestä erilaisia hoitoja / viikko. Jos haluaa ottaa ekstrahoitoja, niin ne laskutetaan sitten erikseen. Itselleni riittää oikein hyvin loistava hieronta joka toinen päivä. Tällä rytmillä hoidot menevät yksi yhteen lahjakortin kanssa, eli lisäkustannuksia hoidoista ei tule.
Kävin eilen tiibettiläisessä kulhoterapiassa. Meitä oli ryhmässä kahdeksan, kaikki naisia. Laitoimme silmät kiinni, kulhohoitaja kilisteli kulhojaan ja laittoi jokaisen vatsalle yhden kulhon värisemään. Kulhon värinästä terapeutti tulkitsi henkistä vointiamme. Sain kuulla, että energiani ovat hyvät, ja minun tulee vältellä sukulaisia, jotka kuormittavat minua murheillaan. Otan muiden murheet liiaksi sydämeeni. Kulhohoitaja saattoi olla ihan oikeassa.
Taidepajan opettaja oli ihana. Kerroin heti, että en osaa maalata eikä minua edes kiinnosta maalaaminen, mutta voisin yrittää maalaamista, ihan vain haastaakseni itseäni. Opettaja naurahti, ja sanoi, että taidetta tehdään tunteella. Tee ihan juuri niin kuin sinusta tuntuu hyvälle, opasti opettaja. Näin miten yksi oppilas oli maalannut kauniin silkkihuivin. Kerroin, että silkkihuivin maalaaminen kiinnostaisi. Silkkihuivin värjäämiseksi sitä kai kutsutaan.
Värjäsin huivin tyttäreni lempiväreillä ja tein siihen isoja sydämiä. Lapsia, perhettä ja ystäviä on jo iso ikävä. Onneksi klinikalla on rauhallisia nettihuoneita, joista voi soittaa skypepuheluita läheisille. Joka ilta olen skypettänyt lasten kanssa, ja kertonut jokaiselle iltasadun, niin että lapsella on ollut läppäri sylisään sängyssä, ja hän on voinut nähdä äidin ruudulla ja kuunnella hauskaa iltasatua reaaliaikaisesti.
Miestäkin on jo ikävä. On ollut kyllä huippujuttu, että olen ottanut ja saanut ottaa breikin arjesta, ja keskittyä oman itseni eheyttämiseen, kuntoiluun ja puhdistautumiseen.
Laitoin miehelleni kuvaterveiset klinikalta. Kuvaviestin satteeksi kirjoitin seuraavan tekstin: "Kyllä tästä äitihahmosta on kovaa vauhtia kuoriutumassa taas ihan mukiinmenevä nainen, eikö?" ;)
 |
| kuvaviestissä jalat. |
Viikko on nyt paastoa takana. Painoa on tippunut lähes viisi kiloa.Olen urheillut joka päivä monta tuntia. Olen nauttinut omasta ajasta ja levosta. Peilistä katsoo takaisin nykyään jo aivan eri ihminen.
Nyt ymmärrän mitä ihmiset tarkoittivat, kun sanoivat, että paaston aikana on niin energinen ja loistava olo, ettei paastosta halua luopua. Onneksi paastoa on vielä muutama päivä jäljellä, ennen kiinteiden ruokien -totuttelujakson alkua. Uskomatonta, että minä, armoton herkuttelija, nautin nyt paastostani enkä halua lopettaa tätä ikinä!
