Heräsin aamulla täysin voimattomana ja minua huimasi noustessani sängystä ylös. Olin syvästi pettynyt. Taistelin yöllä nälkääni vastaan sillä ajatuksella, että kolmen päivän päästä paasto alkaa toimia ja nälkä on tipotiessään. Nyt olisi kolmas varsinainen paastopäivä. Oli nälkä ja todella nuutunut olo. Aloin vahvasti epäillä koko paaston toimivuutta ja terveysvaikutuksia.
Otin kulauksen kuplivaa vettä, puin töppöset ja aamutakin ylleni ja laahustin kohti sairaanhoitajan huonetta. Rutiinitsekkaus: paino ja verenpaine. Verenpaine oli tippunut melko alas, mutta painoni oli noussut. Tosin vain 200 grammaa, mutta silti, noussut?! Kidun kitumistani ilman ruokaa, ja paino oli noussut. Eihän tuo grammamääräinen painonnousu ole mikään hurja, mutta ajatustasolla äärimmäisen masentava. Valitin kurjaa fiilistäni sairaanhoitajalle. Mieleni keveni hieman, kun mukava hoitaja jaksoi kuunnella valitusvirttäni ja tsemppasi.
Sain aamuteeni huoneeseen. Teen kanssa nauttimani hunaja sai vähän virtaa kroppaani. Tänään oli luvassa ensimmäinen suolistohuuhtelu. Great.
Minulla on huonoja kokemuksia suolistohuuhtelusta. Voitteko kuvitella, sain jokunen vuosi sitten äidiltäni syntymäpäivälahjaksi lahjakortin terveyshoitolaan. Ei siinä mitään, kiva lahja sinänsä. En vain tiennyt mihin hoitoon lahjakortti oikeutti. Äitini oli ostanut minulle lahjakortin SUOLISTOHUUHTELUUN. Olin jo hoitolassa, kun asia valkeni minulle. Ei auttanut muu kuin ottaa housut pois, mennä makoilemaan kyljelleni ja antaa suolistohuuhtelijan pumpata sisääni noin 30 litraa vettä (pienemmissä erissä sentään, onneksi). Jotain meni pieleen ja ulosteet ja vedet valuivat ennen aikoja siihen hoitopöydälle ja lattialle. Koin tilanteen äärimmäisen nöyryyttäväksi.
Takaisin tähän päivään.Odotin kauhunsekaisin tuntein hoitajan saapumista huoneeseeni suolistohuuteluletku mukanaan. Onnekseni sairaanhoitaja hoiti homman ammattitaidolla. Kokemus ei ollut mitenkään valtavan ahdistava, mutta ei se mikään erityisen miellyttäväkään ollut. Minun tuli pitää vesi sisälläni kaksi minuuttia, jonka jälkeen sain juosta vessaan.
Suolistohuuhtelu sai oloni hieman paremmaksi. Kävin Zumbassa ja joogaamassa. Tänään en jaksanut mennä rantaan hölkkäämään.
Lounaalla olinkin jo todella nälkäinen. Lounaalla keskustelimme muiden kanssapaastoajien kesken klinikan erilaisista vesistä. Paaston ansiosta makuaistini on selvästi herkistynyt. Vesien mauissa on suuria eroja. Pidän eniten Mondariz -nimisestä kuplivasta vedestä.
Pyörähdin salilla ja otin aurinkoa. Koko päivän oli jotenkin apaattinen ja masentunut olo. Vaikutti siltä, että kaikki muut klinikalla olivat energisiä ja nauttivat paastosta. Minun oli hyvin vaikea uskoa ihmisiä, jotka väittivät, että paaston lopettaminen tulee olemaan minulle hyvin vaikeaa. Paaston loppupuolella olo tulee olemaan mukamas niin loistava, että paluu normaaliravinnon pariin tuntuu tuskalliselta. Paastosta ei halua luopua. Jep.
Laihan keittoillallisen jälkeen oli kuoroesitys juhlasalissa. Ihan kaunista laulantaa. En jaksanut sosialisoida. Piipahdin saunassa ja menin sen jälkeen klo 22.00 huoneeseeni lukemaan kirjaa ja odottamaan josko uni tulisi ennen kuin olisin järkyttävän nälkäinen. Uni ei tullut. Nälkä oli järkyttävä. Klo 02.00 soitin sairaanhoitajalle ja sanoin, etten jaksa tätä unettomuutta ja nälkää.
Sain pienen kipollisen maustamatonta soijajogurttia huoneeseeni. Voi miten onnellinen olinkaan! Joulu oli saapunut huoneeseeni.
Nautin jogurttini hitaasti ja hartaudella. Nautiskeluhetken jälkeen iski pieni syyllisyys ja fiilis, että olenpas minäkin oikea luovuttaja ja hemmetin heikko. Morkkistelin hetken, mutta väsymys alkoi mukavasti painaa ja nukahdin, kylläisenä.
Otin kulauksen kuplivaa vettä, puin töppöset ja aamutakin ylleni ja laahustin kohti sairaanhoitajan huonetta. Rutiinitsekkaus: paino ja verenpaine. Verenpaine oli tippunut melko alas, mutta painoni oli noussut. Tosin vain 200 grammaa, mutta silti, noussut?! Kidun kitumistani ilman ruokaa, ja paino oli noussut. Eihän tuo grammamääräinen painonnousu ole mikään hurja, mutta ajatustasolla äärimmäisen masentava. Valitin kurjaa fiilistäni sairaanhoitajalle. Mieleni keveni hieman, kun mukava hoitaja jaksoi kuunnella valitusvirttäni ja tsemppasi.
Sain aamuteeni huoneeseen. Teen kanssa nauttimani hunaja sai vähän virtaa kroppaani. Tänään oli luvassa ensimmäinen suolistohuuhtelu. Great.
Minulla on huonoja kokemuksia suolistohuuhtelusta. Voitteko kuvitella, sain jokunen vuosi sitten äidiltäni syntymäpäivälahjaksi lahjakortin terveyshoitolaan. Ei siinä mitään, kiva lahja sinänsä. En vain tiennyt mihin hoitoon lahjakortti oikeutti. Äitini oli ostanut minulle lahjakortin SUOLISTOHUUHTELUUN. Olin jo hoitolassa, kun asia valkeni minulle. Ei auttanut muu kuin ottaa housut pois, mennä makoilemaan kyljelleni ja antaa suolistohuuhtelijan pumpata sisääni noin 30 litraa vettä (pienemmissä erissä sentään, onneksi). Jotain meni pieleen ja ulosteet ja vedet valuivat ennen aikoja siihen hoitopöydälle ja lattialle. Koin tilanteen äärimmäisen nöyryyttäväksi.
 |
| Klinikan höyrysauna. Kuva: Buchinger Wilhelmi |
Takaisin tähän päivään.Odotin kauhunsekaisin tuntein hoitajan saapumista huoneeseeni suolistohuuteluletku mukanaan. Onnekseni sairaanhoitaja hoiti homman ammattitaidolla. Kokemus ei ollut mitenkään valtavan ahdistava, mutta ei se mikään erityisen miellyttäväkään ollut. Minun tuli pitää vesi sisälläni kaksi minuuttia, jonka jälkeen sain juosta vessaan.
Suolistohuuhtelu sai oloni hieman paremmaksi. Kävin Zumbassa ja joogaamassa. Tänään en jaksanut mennä rantaan hölkkäämään.
Lounaalla olinkin jo todella nälkäinen. Lounaalla keskustelimme muiden kanssapaastoajien kesken klinikan erilaisista vesistä. Paaston ansiosta makuaistini on selvästi herkistynyt. Vesien mauissa on suuria eroja. Pidän eniten Mondariz -nimisestä kuplivasta vedestä.
Pyörähdin salilla ja otin aurinkoa. Koko päivän oli jotenkin apaattinen ja masentunut olo. Vaikutti siltä, että kaikki muut klinikalla olivat energisiä ja nauttivat paastosta. Minun oli hyvin vaikea uskoa ihmisiä, jotka väittivät, että paaston lopettaminen tulee olemaan minulle hyvin vaikeaa. Paaston loppupuolella olo tulee olemaan mukamas niin loistava, että paluu normaaliravinnon pariin tuntuu tuskalliselta. Paastosta ei halua luopua. Jep.
 |
| Buchinger Wilhemlin Suomi-sauna. Kuva: Buchinger Wilhelmi |
Laihan keittoillallisen jälkeen oli kuoroesitys juhlasalissa. Ihan kaunista laulantaa. En jaksanut sosialisoida. Piipahdin saunassa ja menin sen jälkeen klo 22.00 huoneeseeni lukemaan kirjaa ja odottamaan josko uni tulisi ennen kuin olisin järkyttävän nälkäinen. Uni ei tullut. Nälkä oli järkyttävä. Klo 02.00 soitin sairaanhoitajalle ja sanoin, etten jaksa tätä unettomuutta ja nälkää.
Sain pienen kipollisen maustamatonta soijajogurttia huoneeseeni. Voi miten onnellinen olinkaan! Joulu oli saapunut huoneeseeni.
Nautin jogurttini hitaasti ja hartaudella. Nautiskeluhetken jälkeen iski pieni syyllisyys ja fiilis, että olenpas minäkin oikea luovuttaja ja hemmetin heikko. Morkkistelin hetken, mutta väsymys alkoi mukavasti painaa ja nukahdin, kylläisenä.
